Onko ruuan lämpötilalla merkitystä hyvinvoinnille?

Paula Sagulin | Apr 7, 2019

Kiinalaisessa teoriassa ravintokin esitetään viiden elementin teorian mukaisesti. Tavoitteena on tasapaino, kuten kaikessa. Jos joku osa painottuu liikaa, seuraa siitä vaje toisessa kohti.

Qi muodostuu hengittämästämme ilmasta ja nauttimastamme ruuasta. Riittävä määrä Qitä ja sen vapaa kierto kehossa on terveyden ja hyvinvoinnin ehto. Ruoka on siis hapen ohella elinvoimamme lähde.

Ruoka voi olla ongelmien aiheuttaja, mutta myös tehokas niiden korjaaja.

Tässä kirjoituksessa keskityn ruuan lämpötilan merkitykseen terveyden näkökulmasta kiinalaisen lääketieteen mukaan.

Kiinalaisen lääketieteen käsitys ravitsemuksesta poikkeaa jonkin verran oppimistamme nykykäsityksistä.

Lämpötila on erittäin merkittävä asia. Ruuansulatuksen ihanteellinen toiminta vaatii riittävää lämpöä. Ruuan ja juoman lämpötilalla voimme vaikuttaa tehokkaasti myös koko elimistön lämpötilaan. Kun viluttaa lämpimän juoman nauttiminen lämmittää mukavasti. Kylmä juoma viilentää helteellä.

Sekä kylmyys, että lämpö pääsevät sisälle meihin helposti hengitysteiden ja ruuansulatuskanavan kautta.

Maaelementti on vastuussa ruuansulatuksesta. Maksalla ja Sappirakolla on myös oma roolinsa.  Maaelementtiin kuuluvat Perna(+haima) ja Vatsa. Entsyymien toiminta liittyy kiinalaisen näkemyksen mukaan pernan toimintaan. Haimalla on roolinsa sokeriaineenvaihdunnassa insuliinin tuottajana. Vatsan tehtävä on lämmittää ja sulattaa ruoka helpommin käsiteltäväksi.

 

Onko ruuan lämpötilalla merkitystä hyvinvoinnille?

Kylmä ruoka ja juoma kuluttavat siis Vatsan energiaa. Vatsan energia nähdään elinvoimaa kuvaavana energiana. Mikäli iäkkäällä ihmisellä vatsan energia on heikko, on se merkki vähissä olevasta elinajasta. Jos Vatsan energia on vahva, kertoo se hyvästä elinvoimasta ja jäljellä olevasta pidemmästä elinajasta. Vatsa ja Perna tekevät läheistä yhteistyötä.

Kun vatsa on toimintakykyinen, kehomme saa tarvitsemansa rakennusaineet.

Ripuli, löysä uloste ja sulamaton ruoka kertovat kylmyydestä ruuansulatuskanavassa. Tästä seuraa puutteita ravintoaineista. Vaikka ravinto olisi miten ravinnerikasta hyvänsä, mutta jos ruuansulatus ei toimi, voivat veren vitamiini- ja hivenainepitoisuudet olla köyhät.

Kiinalaisen teorian mukaisesti keho pyrkii tasapainottamaan kylmyyttä luomalla kuumuutta. Kuumuustilanteesta käytämme länsimaisittain nimitystä tulehdus.

Kasvikset ovat ravinnon perusta. Tapamme nauttia ne salaattina talvella, ei ole hyväksi ruuansulatuksen toimivuuden näkökulmasta. Raakaruuassa on enemmän ravintoaineita, mutta entä jos ne eivät imeydy kunnolla?

Elimistö on hyvin monimutkainen koneisto ja tarvitsee paljon erilaisia ravintoaineita valmistaakseen niistä tarvittavia yhdistelmiä kehon ja mielen hyvään toimintaan.

Tällä hetkellä on paljon puhetta rauta-arvoista. Rautakin kulkee ravinnosta ruuansulatuskanavan kautta elimistön rakennusaineeksi. Maaelementti on siis tässäkin merkittävässä asemassa. Kiinalaisen teorian mukaan Maksa varastoi veren, joten myös sen hyvä toiminta on tärkeää. Varastoraudalla eli ferritiinillä on siis yhteys sekä Pernan että Maksan toimintaan, maa- ja puuelementtiin.

Rautaa saa ruuasta, purkista ja pullosta. Mikä osuus ravinnon raudasta päätyy vereen ja rakenusaineeksi, on suurelta osin kiinni ruuansulatuksen hyvästä toiminnasta.

Rautaa voidaan tankata suoraan suoneen punasoluina ja ferritiininä. Punasolut ja ferritiini kohentavat vointia. Jos kyse on pitkäaikaisesta ja pikkuhiljaa kehittyneestä ongelmasta, olisi hyvä kiinnittää huomio myös tuohon tilanteeseen johtaneen syyn hoitoon.

Äkillisten tilanteiden syy on selkeä, on tapahtunut verenvuoto ja punasoluilla tai muilla valmisteilla korvataan menetettyä verta.

Entä ravintorikas kylmä smoothie? Onko se hukkaan heitettyä arvokasta ruokaa? Smoothien etuna on vatsalle helposti käsiteltävä muoto, sillä pilkonta on jo pitkälle hoidettu. Voisiko smoothie olla lämmin tai edes huoneenlämpöinen?

Puoli kiloa värikkäitä kasviksia päivässä menee helposti keitoissa ja muutoin kypsennetyissä ruuissa. Kypsennettynä kasvisten käyttäminen helpottaa monella riittävää kasvisten saantia päivittäin.

 

Ruoka-aineillakin on lämpöarvo

Kiinalaisen lääketieteen teoriassa ruoka-aineilla sinänsä on myös lämpöarvo. Kukin ruoka-aine on siis lämmin, kuuma, neutraali, viileä tai kylmä. Näitä ruoka-aineita suositaan esimerkiksi vuodenajan mukaan, mutta myös tilannekohtaisesti.

Kylmänä vuodenaikana on hyvä nauttia lämpimiä ja kuumia ruokia. Lämpimänä vuodenaikana viileät ja kylmätkin soveltuvat paremmin.

Viime vuosina inkivääri on saanut vahvan suosion flunssan torjunnassa. Aiemmin moni vannoi valkosipulin nimeen. Joku nautti timjamia teenä torjuakseen flunssaa. Nämä kaikki luokitellaan luonteeltaan kuumiksi ruoka-aineiksi. Bakteerit ja virukset ovat kiinalaisen opin mukaan kylmyyttä. Kuumuus siis tasapainottaa kylmyyden hyökkäystä. Näin kehokin toimii, se nostaa kuumeen taudinaiheuttajan nujertamiseksi.

Autoimmuunisairaudet ovat kiinalaisen teorian mukaan peräisin kylmyydestä. Ravinto on yksi lämpötilaan vaikuttava tekijä. Kylmyyttä voivat aiheuttaa myös tunteet, kuten pelko, ulkoinen ilma, joka pääsee tunkeutumaan kehoon liian vähäisen pukeutumisen vuoksi. Kylmyys voi kulkeutua myös perimässä, kuten perinnöllisissä taudeissa.

Autoimmuunisairaus oireilee tulehduksella, eli kuumuudella. Kuumuus on kehon tasapainotusyritys epätasapainotilassa. Taustalla on kiinalaisen teorian mukaan kylmyys ja tulehdus on seurausta tästä.

Hedelmällisyyden näkökulmasta lämpötilalla on merkitystä. Kylmä nousee herkästi jalkoja pitkin ylöspäin kehossa. Kylmyys alavatsalla voi vaikeuttaa raskaaksi tulemista. Usein lapsettomuutta hoidettaessa akupunktiolla käytetään pisteitä jotka vievät Qitä ja lämpöä kohdun ja alavatsan seudulle. Lisäksi lämpöä voidaan viedä moksaamalla akupisteitä. Sauna on meille perinteinen tapa tuoda lämpöä kehoon.

Moksauksen lempeä menetelmä on moksapuikolla moksaus. Kytemällä palava moksapuikko viedään lähelle akupistettä kuulostellen asiakkaan tuntemuksia. Tätä toistetaan kunnes asiakas tuntee lämmön alkavan levitä kunnolla.

Ruuan lämpötilan lisäksi voit huomioida ruoka-ainevalinnoilla lämpövaikutuksen kehoosi. Ruoka-ainevalinnoilla voit itse vaikuttaa kehon ja ruuansulatuksen lämpötilaan.

Esimerkkejä eri ruokien lämpövaikutuksista:

Ruoka-aineista lämmittäviä ovat esimerkiksi: Ruusukaali, lehtikaali, kurpitsa, sipuli, purjo, taateli, persikka, vadelma, kvinoa, kaura, speltti, mustapapu, kurpitsansiemenet, kookospähkinä, basilika, kardemumma, rosmariini ja timjami

Ruoka-aineista neutraaleja ovat esimerkiksi: Peruna, kyssäkaali, kukkakaali, porkkana, keräkaali, punajuuri, aprikoosi, viikuna, papaija, luumu, riisi, ruis, linssi, kidneypapu, cashewpähkinät, manteli

Ruoka-aineista kuumentavia ovat esimerkiksi: chili, valkosipuli, inkivääri, piparjuuri, sinappi, mustapippuri, valkopippuri ja cayennepippuri

Ruoka-aineista viilentäviä ovat esimerkiksi: Parsakaali, lehtisalaatti, omena, avokado, mustikka, mustaviinimarja, appelsiini, päärynä, mansikka, mandariini, mango, hirssi, vehnä, ohra, nokkonen

Ruoka-aineista kylmentäviä ovat esimerkiksi: Kurkku, tomaatti, raparperi, banaani, greippi, sitruuna, lime, meloni, vesimeloni, jogurtti

Lähes kaikki lihat ovat lämmittäviä ja kaloista lohi on lämmittävä, muut joko neutraaleja, viileitä tai kylmiä.

Huomioimalla vuodenaikaa ja oireitasi, voit auttaa asiaa ruokavalinnoilla. Talvella ja kylmällä säällä kannattaa huolehtia riittävästä lämmöstä myös ruuan avulla. Kesällä ja helteellä voit viilentää oloasi viileillä ja kylmillä ruuilla.

Jos koet ruuansulatuksesi olevan ongelmallista, saatat saada apua lämpötilan nostosta. Ainakin ruuansulatuksesi toimii silloin paremmin. Jos kärsit ruuansulatuksen ongelmista ja löydät suurimman osan käyttämistäsi ruuista viileistä ja kylmistä ruoka-aineista, nautit ne lämpötilaltaan kylmänä ehkä vielä jääveden kera. Suosittelen kokeilemaan lämpötilan nostoa.

 

Lisää ravitsemuksesta ja kiinalaisesta lääketieteestä: chinesenutrition.org

 

Ehkä olet kiinnostunut myös näistä:

Neuloin ärtyneen suolen kimppuun

Mitä kylmä saa aikaan elimistössä?